Onko olemassa varmaa vuokranmaksajaa?

Onko olemassa varmaa vuokranmaksajaa?

Syksyllä 2016 vuokrasimme vapautuvaa yksiötä. Yksi soittaja kertoi hoitavansa asiaa maahanmuuttajan puolesta. ”Varma vuokranmaksu. SPR auttaa alkuun ja maksaa ensimmäisen vuokran. Sen jälkeen kaupungin sosiaalitoimisto hoitaa vuokran. Vakuuskin hoituu rahana.” Yleensä olemme suosineet itse vuokransa maksavaa. Vuokralainen, joka maksaa vakuuden omista säästöistään ja vuokran omalta tililtään pitää useimmiten asuntoa myös paremmassa kunnossa. Muitakin hakijoita olisi ollut, mutta ajattelimme auttaa vaikeassa tilanteessa olevaa. Maahanmuuttajan oli ilmiselvästi haastava löytää asuntoa, koska englannin kieli oli takkuista suomesta puhumattakaan. Juuri siksi hänellä oli asianhoitajakin. Olisi hienoa, jos voisi auttaa alkuun ihmistä, joka on paennut kauheita oloja ja haluaa aloittaa uuden elämän.

Vuodet monenlaisia tarinoita kuulleena ovat opettaneet sen verran varovaiseksi, että ihan aina ei kertalaakista kaikkea usko. Niinpä ajattelimme tämän ”varma vuokranmaksu” -teesin olevan samalla hyvä testi, että kuinka asia käytännössä oikein sujuu.

Ensimmäinen vuokra hoitui SPR:n toimesta kuten oli luvattu. Toinen vuokra hoitui täysimääräisenä kaupungin puolesta. Näytti hyvältä. Kolmas vuokra tuli osin kaupungilta, osin Kelalta. Edelleen mainio tilanne, vaikka ei ihan sitä mitä oli sanottu. Neljäs kuukausi ja osa vuokrasta tuli Kelalta. Tiedustelimme asiaa loppuvuokrasta vuokralaiselta. Selitys oli, että sosiaalitoimiston pitäisi maksaa. Otimme yhteyttä suoraan ystävälliseen sosiaaliohjaajaan. Hän sanoi, että koska vuokralainen saa työmarkkinatukea ja asumistukea, hänen tulee itse maksaa loppuosa vuokrasta. Nyt on kuukausi kerrallaan erikseen kyselty vuokran loppuosan perään vuokralaiselta. Toistaiseksi se on tullut.

Entä se vakuus? Sitä ei tullut rahana vaan maksusitoumuksena. Siinä on 12 kuukauden määräaika, jonka jälkeen se ei enää ole voimassa.

Korostettakoon, että meillä ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan. Niitä on tälläkin hetkellä meillä vuokralaisena. Toisekseen SPR:n, sosiaalitoimen tai Kelan toimintaakaan emme kritisoi. Kokemuksen pointti vain on, että näitä ”varma vuokranmaksu ja vakuus rahana” -tarinoita tulee todennäköisesti muillekin vastaan.

 

8 Responses

  1. Pekka sanoo:

    Hei, olen pari asuntoa vuokrannut maahanmuuttajille. Alku vaikeuksien jälkeen (vuokrattu tulivat monesta eripaikasta spr, kaupunki jne) homma toiminut hyvin, nyt siis asumistuki + vuokralainen itse. Vakuus tuli KELAn maksusitoumuksena, joka voimassa toistaiseksi, kuten vuokrasopimuskin. Ei pahaa sanottavaa.

  2. vähän samanlainen kokemus tuosta vuokranmaksusta lisättynä sillä, että se vielä vaihteli vuokralaisen asuessa asunnossani. Ei siinä mitään mutta hämmentävintä oli kuulla, ettei vuokralainenkaan oikein tiennyt milloin kelaan pitää mennä ja miksi. Järjestelmä on varmastikin teoriassa toimiva mutta erittäin hankala.

    Tuota 12 kk:n määräaikaista vakuutta kyllä ihmettelen, omani ei ollut kyllä tuollainen vaan oli ihan oikea vakuus. Tiedän myös kokemuksesta että se on erittäin helppo realisoida

    • Olli sanoo:

      Vakuudessa meidän kohdalle on osunut kolmea erilaista. On maksettu tilille (Hki), on annettu määräaikainen 12 kuukautta (Hyvinkää) ja ns. jatkuva vakuus (Jkl). Näyttäisi siis asiassa olevan kaupunkikohtaisia eroja. Vielä en osaa sanoa, voiko 12kk vakuuden jatkaa uudella määräaikaisella vakuudella.

  3. dosenttiMoppexx sanoo:

    Itselleni yksi maahanmuuttajakokeilu oli riittävä:
    Vuokranmaksu loppui yllättäen, eikä yhteyttä vuokralaiseen enää saanut, sillä hän oli muuttanut ulkomaille. Sitten ilmeni, että hän oli myynyt vuokraoikeutensa muille, joista vuokranantajalle ei tiedotettu ja jotka eivät maksaneet mitään vuokraa. Näiden laittomien asukkaiden häätö kesti puolisen vuotta ja asunto oli laitettu täyteen ”pintaremontointikuntoon”.
    Lain mukaisena sanktiona vuokralaiselle tällaisesta on se, että vuokrasopimus puretaan ja että vuokralainen siten menettää vuokraoikeutensa. Ja tämähän tietysti sopi maahanmuuttajavuokralaiselleni erinomaisesti, josko hän sinne ulkomaille tuli edes tietoiseksi asiasta.

    Opin sen, että kun vuokralainen on elinpiiriltään ”kansainvälinen”, (1) hänen siirtymisensä muualle on luonnollinen (monesti alun perin suunnitelmallinenkin) ja kivuton toimenpide, ja hänen tavoittamisensa vastaamaan ja maksamaan on käytännössä mahdotonta (2) sanktioksi lainsäädännössämme tarkoitetut keinot eivät käytännössä ole hänelle merkityksellisiä
    (3) luottohäiriöistä ja häädöistä aiheutuva mainehaitta ei ole hänelle merkityksellinen
    (4) edellä mainituista seuraten: tällaisen henkilön halu noudattaa sopimusta perustuu vain hänen omaan tahtoonsa ja moraaliinsa eikä sanktioiden uhkaan tai mainehaittaan (toki luotettaviakin yksilöitä on, mutta mistä sellaisen tunnistaisin?)

    Lisäksi on huomattava, että eri kulttuuripiiristä tuleva henkilö ei ole mahdollisesti sisäistänyt vuokralaisen roolia edes siinä määrin kuin suomalainen vuokralainen on. Lakimmekin on kirjoitettu suomeksi, ja sen tulkintakäytännön selvittäminen vieraalla kielellä (joka voi olla hyvinkin eksoottinen) on käytännössä mahdotonta.

    Näin siis itse opin ajattelemaan kalliin kokemukseni myötä. Toki jokainen voi hankkia sitten kokemuksensa itse…

  4. Nippe sanoo:

    Korostettakoon, että meillä ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan. Niitä on tälläkin hetkellä meillä vuokralaisena.

    ===Heitä.Ei ”niitä”.
    ===Mauno Kovistokin tosin puhui ”niistä” 1980-luvulla.

    • dosenttiMoppexx sanoo:

      Keskustelu maahanmuuttajista on tässä kuten monissa muissakin keskustelupiireissä kääntynyt nopeasti koskemaan ensisijaisesti tai pelkästään tietynlaisia maahanmuuttajia. Termille on tässä kuten yleisessäkin puhekielessä valitettavasti muodostunut alkuperäisestä merkityksestä poikkeava merkitys. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä: heihin kuuluu niin käännytyspäätöksen saanut laiton irakilainen maassaolija kuin Aalto-yliopistosta toimen saanut kansainvälistä huippua edustava sveitsiläinen fysiikan professori. Vuokranantajan kannalta tapaukset saattavat olla hyvinkin erilaisia, mutta vastaavanlaiset riskit liittyvät kumpaankin: kulttuurillinen käsitysten eroavuus mm. vastuista ja velvollisuuksista, suomen kielen nyanssien ja sen myötä juridisen normien tulkintojen tuntemattomuus tai ainakin vaikeus niiden selvittämiseen sekä suuri todennäköisyys siirtymiseen kesken kaiken pois Suomesta (minkä jälkeen vuokranantajalla on vaikeaa saada häntä vastaamaan mahdollisista veloistaan). Maahanmuuttaja saattaa toki olla hyvä vuokralainen, jokainenhan heistä on kuitenkin yksilö. Halusin kuitenkin tuoda esiin sen, että heihin liittyy riskejä, joita kantasuomalaisiin ei lähtökohtaisesti liity. Yksilötasolla nämä riskit eivät kuitenkaan likikään aina toteudu, siksihän ne ovat riskejä eivätkä varmoja seurauksia.

  5. Karl sanoo:

    Onko teillä antaa jotain neuvoa/ajatusta siihen, että voiko vuokravakuuden ensisijaisesti kohdistaa esim. vuokriin tai asunnon kuntoon. Jos on mahdollista, niin kumpaan ensisijaisesti se kannattaa kohdistaa?

    • Olli sanoo:

      Hei Karl,
      Ensinnäkin kannattaa käyttää sanaa ”vakuus” eikä ”vuokravakuus”. Jälkimmäinen on osoittautunut oikeudessa sanaksi, jota voi käyttää ainoastaan maksamattomien vuokrien kuittaamiseen. Eli ei sitä kannata ensisijaisesti kohdistaa mihinkään, vaan kirjoittaa lause: ”Tämän sopimuksen velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi vuokralainen toimittaa vakuuden.”

      Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenenä saat käyttöösi viimeisimmät vuokrasopimuspohjat (ym. tarvittavat lomakkeet), jotka ovat juristien laatimat. Suosittelemme lämpimästi! http://www.vuokranantajat.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *