Asuntomarkkinan polarisoituminen jatkuu

Asuntomarkkinan polarisoituminen jatkuu

Asuntosijoittajalle kaupungin valinnan merkitys korostuu jatkossa entisestään, sillä asuntojen hinnat ovat nousseet pieniä pomppuja lukuun ottamatta vuodesta 1996 lähes kaikissa suurissa kaupungeissa. Parhaillaan on havaittavissa pientä eriytymistä.

Tuoreimmat tilastot osoittavat, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hintakehitys on jatkanut eriytymistään (http://www.stat.fi/til/ashi/2013/04/ashi_2013_04_2013-05-31_tie_001_fi.html). Siinä missä asuntojen hinnat pk-seudulla ovat vuodentakaiseen verrattuna nousseet 4,7 prosenttia, ovat hinnat muualla Suomessa laskeneet 1,2 prosenttia. Kyseessä ovat nimellishinnat, joten reaalisesti hintojen lasku on ollut pk-seudun ulkopuolella suurempi ja pk-seudun nousu hieman maltillisempi. Yhtä kaikki, ero on sama.

Kauppalehden artikkelissa Asuntomarkkinan isojako käynnissä käsiteltiin asuntojen hintakehitystä maan eri kaupungeissa. Esimerkiksi Porissa ja Seinäjoella reaalihinnat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana lähemmäs kymmenen prosentin vauhtia, kun taas esimerkiksi Jyväskylässä reaalihinnat ovat laskeneet lähes kolme prosenttia. Yllättävää taas ei ole, että muuttotappiokunnat Kotka ja Kouvola komeilevat myös listan häntäpäässä. Kauppalehden artikkeli taas muistutti siitä, että vertailu pelkästään pk-seudun ja muun Suomen välillä ei kerro koko totuutta. Muun Suomen kymmenissä kaupungeissa on myös keskenään isoja eroja.

Sinänsä ei ole uutinen, että asuntojen hinnat kehittyvät eri kaupungeissa eri lailla. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Jyväskylän kaltaisessa muuttovoittoisessa kaupungissa asuntojen hinnat ovat reaalisesti laskeneet. Artikkelissa tätä selitettiin muun muassa sillä, että työttömyys on Keski-Suomessa verrattain korkealla.

Pääkaupunkiseudun vetovoima on vahvaa. Tilastokeskuksen datan avulla olemme laskeneet, että Suomen väestönkasvusta viime vuonna peräti 70 prosenttia tapahtui Helsingin seudulla, joka käsittää 14 kuntaa Helsingin läheisyydessä. Pitkään jatkunut väestönkasvu on näkynyt selvästi asuntojen hintakehityksessä. Syksyllä ilmestyvässä kirjassamme on pidemmältä ajalta dataa asuntojen hintakehityksestä. Mainittakoon, että laman jälkeen vuosina 1993–2012 hinnat nousivat reaalisesti pääkaupunkiseudulla 166 prosenttia ja muualla Suomessa ”vain” 72 prosenttia. Nousua on kestänyt käytännössä lähes 18 vuotta. Asuntojen hinnat laskivat yli viisi prosenttia viimeksi vuonna 1995.

Asuntojen hintakehitys vuodesta 1988

Johtopäätös: Asuntojen hintakehitykseen vaikuttavat lukuiset eri tekijät. Monet niistä ovat selkeitä ja maalaisjärjellä hyvin ymmärrettäviä. Jos kaupungissa työpaikkoja syntyy, väkeä muuttaa jatkuvasti lisää ja asuntotarjonta on niukkaa, on selvää, että asuntojen hinnat tuppaavat nousemaan. Pyri asuntosijoittajana muodostamaan iso kuva asioista ja miettimään erilaisten tekijöiden vaikutusta pidemmällä tähtäimellä. Vuokratuotto ja pitkäjänteisyys on syytä olla sijoitustoiminnan lähtökohtana – etenkin kun arvonnousu ei kaikissa kaupungeissa todellakaan ole taattu muutaman vuoden sijoitusperiodilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.