Hyvän vuokralaisen löytyminen vaikeutuu

Hyvän vuokralaisen löytyminen vaikeutuu

Asuntojen vuokraus ei enää suju yhtä nopeasti kuin ennen. Sama viesti toistuu sekä mediassa että kahdenvälisissä keskusteluissa asuntosijoittajien kanssa. Ennätyksellisen vilkas vapaarahoitteisten vuokratalojen rakentaminen alkaa näkyä markkinassa tarjonnan lisääntymisenä.

Jokaisella paikkakunnalla lähtötaso on tietysti erilainen, joten paikkakunnat ”sulattavat” nämä uudet vuokra-asunnot eri tavalla. Selvää on, että joillakin alueilla tulee ylitarjontatilanteita. Esimerkkinä mainittakoon eräs suomalainen yliopistokaupunki, josta paikkakunnalla toimiva asuntosijoittaja tiesi omaan seurantaansa perustuen hämmästyttäviä faktoja: keskustassa ja lähialueilla on tällä hetkellä noin 3 500 yksiötä ja kaupunkiin ollaan parhaillaan rakentamassa 450 yksiötä lisää. Riittääkö kaikille uusille asunnoille asukkaita, jotka ovat valmiita maksamaan nykyisen vuokratason. Epäilemme, että vuokratason on joustettava kyseisessä kaupungissa.

Parhaassa tilanteessa ovat kaupungit, joissa on väkiluvun kasvua ja on ennestään ollut alitarjontaa asunnoista. Siellä ylitarjontaa ei välttämättä tule ja jos tulee, muuttovoitto sulattaa sen. Vaikka olisi vain väestökasvua tai alitarjontaa asunnoista, pärjää vielä kohtuullisesti. Jos molemmat tekijät puuttuvat, tulee varmuudella ongelmia.

Mekin olemme tämän huomanneet: ennen Jyväskylässäkin sai asunnosta poikkeuksetta muutamassa päivässä yli kymmenen potentiaalista yhteydenottoa, nyt määrä voi olla vain muutamia. Asunnot ovat edelleen menneet vuokralle ja luonnollisesti parhaan sijainnin asunnoissa ei ole ongelmia. Sen sijaan syrjemmällä sijaitsevien asuntojen osalta tämä edellyttää asuntosijoittajalta uudenlaista harkintaa. Me emme ole aikaisemmin juurikaan ajatelleet sitä, miten pitkäaikainen uudesta asukkaasta tulee, koska vuokraus ei ole ollut ongelma. Vuokralaistarjontaa on ollut runsain määrin. Määräaikaiset sopimukset kesästä kesään ovat pyörineet monessa kohteessa hyvin.

Nyt asuntotarjonnan kasvaessa on asiaan suhtauduttava uudella tavalla. Jos on vuokraamassa asuntoa ja tarjolla on enää muutamia potentiaalisia hakijoita, korostuu asukkaan sopivuus kyseiseen asuntoon ja alueeseen. Olemme aiemmin melko systemaattisesti suosineet joko nuoria opiskelijoita tai työuraansa aloittelevia vuokralaisia. He kuitenkin tuppaavat muuttamaan nopeasti muualle. Tyypilliset syyt muuttoon ovat puolison löytyminen tai oman asunnon hankinta. Voisi ajatella, että esimerkiksi eläkeiän kynnyksellä olevasta asukkaasta voisi saada asukkaan, joka pitää kodistaan hyvää huolta seuraavan vuosikymmenen tai pidempäänkin.

Vuokranantajan onkin hyvä lisätä kysymyspatteristoon seuraavia kysymyksiä: mistä päin on muuttamassa, mitä harrastaa ja missä harrastukset ovat. Lisäksi vuokralaiselta kannattaa kysyä onko hän kotoisin lähialueilta, asuuko sukulaisia ja ystäviä alueella ja miten tapaa liikkua.

Asuntoa vuokratessa on hyvä muistaa, ettei tarkoitus ole ottaa ketään töihin. Sopivan vuokralaisen kriteeristön voi tiivistää seuraavasti: maksaa vuokransa ajallaan, pitää asunnon hyvässä kunnossa, ei aiheuta häiriötä muille asukkaille ja asuu asunnossa mahdollisimman pitkään. Vuokralaistarjonnan vähentymisen myötä listan viimeisin kriteeri on yhä suuremmassa arvossa.

4 Responses

  1. Kiinnostunut sanoo:

    Onko kyseinen yliopistokaupunki lännessä, idässä, pohjoisessa vai keski-Suomessa?

  2. Olli sanoo:

    Kiitos kysymyksestä!

    Kaveri on nähnyt ison vaivan datan keräämiseen, joten ymmärrettävästi ei halua huudella asiasta suuremmin.

  3. Sari sanoo:

    Näin on, että tarjonta on lisääntynyt selvästi, joten laatu on yksi kilpailutekijä sekä hinta-laatusuhteen pitää olla kunnossa.

    Kuitenkin on muistettava asumisen muutokset: yksin asujien määrä lisääntyy samaan aikaan. Tilastokeskuksen sivuilta hieman lohdutuksen sanoja:
    “Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kahdessa vuosikymmenessä kasvanut noin 600 000:lla eli noin 50 prosenttia. Vuoden 2010 lopulla kaikista vakinaisesti asutuista asunnoista 74 prosenttia oli yhden tai kahden henkilön asuntoina. Vain 26 prosenttia asutusta asuntokannasta oli perheiden tai vähintään kolmen henkilön asuntona.

    Suurimmissa kaupungeissa kehitys on ollut vieläkin jyrkempää. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella 80 prosenttia vakinaisesti asutuista asunnoista on yhden tai kahden henkilön asuntoina, Turussa vastaava osuus on 82 prosenttia. Myös väestöltään vähenevissä kunnissa pienasuntokuntien osuus asutuista asunnoista voi olla yli 80 prosenttia.”

  4. dosenttiMoppexx sanoo:

    Vuokra-asunnoille asetetut vaatimukset ovat todellakin nousseet 5-15 vuoden aikana todella tuntuvasti. Kun aiemmin ainakin jollakin vuokralla löytyi vuokralainen miltei millaiselle asunnolle tahansa, nykyään vaatimukset ovat joskus jopa niin korkeat, ettei edes kaikkien remonttifirmojen työn jälki tunnu olevan vuokralaisille riittävä. Lisäksi varustetason tulee olla vähintään sama kuin omistusasunnoissa. Kun tähän lisätään vielä se, että lain salliman “tavanomaisen kulumisen” vuoksi hyväkuntoisena pidettävä asunto joudutaan remontoimaan miltei jokaisen vuokralaisen jäljiltä, kustannukset nousevat suuriksi: remonttikustannusten lisäksihän tulevat myös remonteista aiheutuvat keskeytysvahingot.

    Aiemmin huoneiston remontin jäljiltä ensin sai hieman korkeampaa vuokraa ja sitten kunnon rapistuessa seuraavilta vuokralaisilta hieman alempaa vuokraa. Riitti hyvin, että remontti tehtiin esimerkiksi 10 vuoden välein. Nyt remontointiväli on keskimäärin vain muutamia vuosia, ja remontin laadun on oltava paljon aiempaa parempi – kuten sanottua, markkinoilla on paljon remonttifirmoja, joiden työn jälki saattaisi kelvata omistusasujalle, mutta ketään vuokralaista ei sen vuoksi löydy, kun hienosti remontoitujakin on vuokramarkkinoilla tarjolla.

    Kun julkisuudessa kovin usein tuodaan esiin, että vuokrat ovat nousseet, ei juurikaan tuoda esiin, että myös kustannukset ovat nousseet. Yksi merkittävimmistä syistä kustannusten nousulle ovat juuri huoneiston laatuun liittyvät, suuresti nousseet (jopa moninkertaistuneet) kustannukset. Olisi asumisenkin osalta muistettava, että “eri tavarasta eri hinta.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.