Mistä ostaa ensimmäinen sijoitusasunto?

Mistä ostaa ensimmäinen sijoitusasunto?

Kun aloitimme asuntosijoittamisen, fokuksessamme oli ostaa sijoitusasunto mahdollisimman korkealla vuokratuottoprosentilla emmekä osanneet arvioida tulevien remonttien vaikutusta sijoitusten tuottoon. Tämän seurauksena teimme sijoituksissamme joitain täysiä huteja ostamalla muutaman asunnon yliopistokaupungin reuna-alueilta. Vuokratuottoprosentti oli hyvä, mutta vuokrattavuus huono ja jälleenmyytävyys sitäkin huonompi.

Vuokratuottoprosentin lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ostat sijoitusasunnon kasvavasta kaupungista ja kaupungin sisällä kasvavalta alueelta. Kasvu on tärkeää kahdesta syystä: ensinnäkin vuokrattavuus säilyy hyvänä jatkossakin, koska asuntojen kysyntä lisääntyy. Toiseksi asunto on tarpeen tulleen myytävissä ja parhaassa tapauksessa sen arvo on voinut nousta kysynnän kasvun ansiosta, jolloin saat myytäessä myyntivoittoa.

Yliopistopaikkakuntien keskustat, keskustan välittömässä läheisyydessä olevat alueet ja yliopiston läheisyys ovat varmoja vaihtoehtoja. Varsinkin kun olet hankkimassa ensimmäistä sijoitusasuntoa, kannattaa pitäytyä edellä mainituilla alueilla. Ensimmäisen sijoitusasunnon osto on kuin ensitreffit. Jos ne menevät pieleen, tuskin tulee seuraavia. Lue esimerkiksi muutamia vuosia sitten kirjoittamamme teksti “Hinnat laahaavat lähiöissä“, joka on edelleen enemmän kuin validi.

Hyviä paikkakuntia ostaa sijoitusasunto (väkiluvultaan suuruusjärjestyksessä):
  1. Helsinki ja Helsingin seutukunta
  2. Tampere
  3. Oulu
  4. Turku
  5. Jyväskylä
  6. Kuopio
  7. Joensuu
  8. Lappeenranta
  9. Vaasa
  10. Rovaniemi

Muita kiinnostavia paikkakuntia ovat alueelliset maakuntakeskukset kuten Seinäjoki ja Suomen kasvukäytävässä Helsinki-Tampere pääjunaradan varressa sijaitsevat Hyvinkää, Riihimäki ja Hämeenlinna. Uudellemaalle sijoitettaessa kannattaa suosia raideyhteyden läheisyydessä olevia paikkoja ja selvittää, minkälainen saavutettavuus niistä on suhteessa Helsingin keskustaan ja lähellä oleviin kauppa- ja toimistokeskittymiin.

Tilastokeskus jakaa kaupunkeja 1-4 alueeseen riippuen kaupungin koosta. Ykkönen tarkoittaa keskustaa ja sen lähialueita. Kakkonen etäämmällä olevia kaupunginosia (Tarkan rajauksen kaupunkien numeroinnista löytää Tilastokeskuksen sivuilta). Asuntojen hintojen kehitys on kautta tilastohistorian ollut parempaa keskustassa ja sen liepeillä kuin lähiöissä. Alla kehitys 2010-luvulta. Listan 16 kaupungista ainoastaan Helsingissä ykkösalue ei ollut parempi kuin kakkosalue.

 

Kerrostaloasuntojen hintakehitys alueellisesti

 

 

 

2 Responses

  1. Lotta sanoo:

    Tilasto kertoo karua kieltään alueiden eriytymisestä. Haluan kuitenkin puuttua siihen väitteeseen, että 1-alue olisi keskustaa ja 2-alue sen liepeillä olevaa aluetta, ja 3-alue sitten kauempana olevia lähiöitä. Näin on toki pääsääntöisesti, vaan ei suinkaan välttämättä aina.

    Käsittääkseni hintakehitysindeksi seuraa sitä, mitkä alueet kulloinkin ovat kalleimpia, eli myös postinumeroalueet jaottelun sisällä voivat vaihdella. Tällöin alueet, joilla on runsaasti uudisrakentamista, nousevat vähintään tilapäisesti ylemmäksi listalla, eivätkä nämä alueet useinkaan sijaitse aivan keskustassa. Lisäksi aluejaossa näkyy myös kauempana keskustasta sijaitsevia arvoalueita, kuten tuntemani Turun tapauksessa esimerkiksi kaupunkiin kuuluvat saaret (Ruissalo ja Hirvensalo kategoriassa Turku 1; Satava ja Kakskerta Turku 2:ssa). Turun suhteen on myös mielenkiintoista, että sijaintinsa vuoksi postinumeroalue 20880 pysyy ilmeisen vahvasti kakkosalueella, vaikka Uittamon rakennuskanta on pääosin 1970-luvun korjausvelkaista betonielementtitavaraa eli tyypillistä lähiörakennuskantaa.

    Arvelen myös, että kategoriaa “muut alueet” (tilastossa alue 2,3 tai 4 kaupungista riippuen) saattavat painaa alas eräät huonomaineiset laskevan hintakehityksen suurlähiöt, vaikka mukana kategoriassa on myös hyviä pienempiä postinumeroalueita, joilla kenties tehdään suhteellisen vähän kauppoja ja jotka siksi eivät vaikuta tilastoon. Paikallistuntemuksen merkitystä asuntokaupoissa ei siis voikaan kylliksi korostaa!

  2. Antti sanoo:

    Kiitos hyvästä ja hyödyllisestä blogista. Miten näette Kortepohjan ja Laajavuoren alueen vuokrattavuuden ja asuntojen arvon näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa Jyväskylässä? Oma käsitykseni on, että nämä olisivat suhteellisen hyviä pienille asunnoille nyt sekä tulevaisuudessa. Alueelle on rakennettu uusia asuntoja 2010-luvulla kohtalaisen paljon ja alueella voisi sanoa olevan myös opiskelijakaupunginosan leima.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.