Oletko asuntosijoittaja vai vuokranantaja?

Oletko asuntosijoittaja vai vuokranantaja?

asuntosijoittaja

Sallittahan stereotypiat ja kategorisoinnin nyt hetkeksi pääviestin perille päätymiseksi. Kumpaan otsikon ryhmään kuulut?

Asuntosijoittaja

Asuntosijoittajaksi itsensä mieltävä henkilö on tavoitteellinen. Hän on päättänyt ostaa sijoitusasunnon ja ryhtyä asuntosijoittajaksi. Tavoitteena on kasvattaa asuntosalkkua vuosien varrella kohti omaa asetettua tavoitetta.

Asuntosijoittaja laskee asunnon tarjoaman prosentuaalisen vuokratuoton ja kykenee näin vertailemaan asuntosijoituskohteita toisiinsa. Hän ymmärtää kassavirran tärkeyden osana sijoituspäätöstä ja miettii yksittäisiä hankintoja myös koko salkun näkökulmasta, jos omistaa jo useampia huoneistoja. Asuntosijoittaja ostaa sijoitusasunnon kasvavasta kaupungista ja selvittää taloyhtiön tilanteen ja korjausvelan ennen sijoituspäätöstä.

Asuntosijoittaja ei käytä liikaa aikaa asunnon vuokraukseen. Se on välttämätön asia, joka hoidetaan siinä ohessa tai ulkoistetaan.

Vuokranantaja

Vuokranantaja on päätynyt sijoitusasunnon omistajaksi. Tyypillisiä tapoja on kolme:

  1. Oma nykyinen koti päätetään jättää vuokralle, kun tulee aika muuttaa isompaan/sopivampaan asuntoon. Joko akuuttia myyntitarvetta ei ole eli rahoitus uuteen järjestyy ilman nykyisen asunnon myyntiäkin helposti, tai oma nykyinen koti ei yksinkertaisesti mene kaupaksi. Vuokraaminen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tyhjillään pitäminen
  2. Toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttavalle lapselle ostetaan asunto opiskelujen ajaksi ja se päätetään jättää tämän jälkeen vuokralle
  3. Asunto saadaan perinnöksi

Erityisesti ryhmän yksi vuokranantajilla lähtökohta on hyvin kassavirtaperusteinen. Olennainen kysymys on, riittääkö vuokra vastikkeen ja lainojen maksuun? Yllättävän usein unohdetaan ottaa verot huomioon tai ajatellaan, että ne voi maksaa palkkatuloista.

Ryhmän 1 ja 3 vuokranantajan kohteille tyypillistä on, että ne eivät yleensä ole sijoitusasunnoiksi kovin hyviä; useimmiten ne ovat väärän kokoisia ja sijaitsevat väärässä paikassa.

Vuokranantajalle tärkeää on turvallisuus ja tasaisuus. Vuokralaisvalinta nähdään riskeistä suurimpana, joten siihen käytetään aikaa ja toisaalta ollaan valmiita tinkimään vuokratasosta paremman ja pidempään asuvan vuokralaisen toivossa. Vuokranantaja siis niin ikään ymmärtää kassavirran tärkeyden.

Yhteenveto

Tuntumamme on, että Suomen reilusti yli 200 000 yksityisestä vuokra-asunnon omistajasta enemmistö kuuluu ”vuokranantaja”-kategoriaan. Keskiössä on kuitenkin se, että molemmilla ryhmillä olisi toisiltansa opittavaa. Vuokra-asunnon ostaminen ja omistaminen on kokonaisuus.

Hankintahetki on tärkeimpiä asioita; silloin naulataan kiinni olennaiset asiat, sillä sijainnilla, huoneistolla ja taloyhtiöllä on olennainen merkitys asunnon vuokrattavuuteen ja arvonkehitykseen.

Silti hankintahetken jälkeisiä toimia ei sovi vähätellä. Se, että asunnon vuokrauksen ja hallinnoinnin hoitaa järkevästi, vaikuttaa edelleen olennaisesti sijoitustoiminnan onnistumiseen. Asuntosijoitustoiminnan keskiössä on asunnon (toivottavasti) onnellinen asukas, joka mahdollistaa vuokranmaksullaan sijoitustoiminnan. Vuokra-asunto ilman vuokralaista on kuin koti ilman kalusteita, siitä ei ole omistajalleen kuin harmia ja rahanmenoa.

Olkaamme siis sekä asuntosijoittajia että vuokranantajia!

Haluaisitko sinäkin vaurastua asuntosijoittamisella?

Asuntosijoittajagurut Joonas Orava ja Olli Turunen ovat sijoittaneet asuntoihin yli vuosikymmenen ja omistavat lukuisia sijoitusasuntoja. Nyt Joonas ja Olli valmentavat asuntosijoittajia ja tarjoavat uusimmat neuvot ja työkalut myös sinun käyttöösi!

TUTUSTU VERKKOVALMENNUKSEEN

 

One Response

  1. Hannu sanoo:

    Itselläni on kaksi kerrostalo kaksiota vuoralla. Ensimmäisen ostin kesällä 2015 (43m2) ja toisen keväällä 2016 (55,5m2). Molempiin on tätä nykyä putkirempat tehty. Pienemmän hoitovastike on vain 107,5e/kk (vuokra 590e) ja suuremman 181e/kk (vuokra 650e). Vuokrien päälle tulee sähköt ja vedet.

    Ensimmäisen ostin ”sijoitus mielessä” koska omalle ja vaimoni tilille oli kertynyt ylimääräistä. Toinen 55,5m2 kaksio tuli ostettua, koska omassa kolmiossamme alkoi n. 7kk kestänyt julkisivuremontti ja lähinnä kissamme takia halusimme pois kova äänistä piikkausta ja hupussa elämistä. Olimme seuranneet lähistöltä myyntii tulevaa kaksiota, minkä myynti oli vaikeaa, koska yhtiössä oli vuoden päästä alkamassa putkiremontti pinnoituksella. Ja kun asunto oli ollut jo 3kk:ta myynnissä eikä näytöillä meidän lisäksi käynyt muita meni meidän n. -20% alle pyynnin tarjous lävitse. Ja keväällä 2016 muutimmekin evakkoon 4kk ajaksi.

    Molemmat asunnot ovat olleet kokoajan vuokrattuja. Päänvaivaa on lähinä aiheuttanut vuokralaisten vaihtuvuus. Pienemmän asunnon kohalla nyt 3,5v omistamisen jälkeen on jo 3:s vuokralainen menossa. Ensimmäinen muutti töiden perässä, toinen rakastui ja ostivat poikaystävänsä kanssa yhteisen kodin. Suuremmassa kaksiossa ensimmäinen pariskunta asui pari vuotta, kunnes rakkaus loppui ja molemmat muuttivat eri puolille suomea työn ja opiskelun perään.

    Molempien asuntojen velatan myyntihinta lienee tätä nykyä n. 100 – 110 000e ja molemmissa asunnoissa on yhtiölainaa (rahoitusvastiketta) päällä n. 12 – 15 000e. Rahoitusvastike koostuu molemmissa asunnoissa putkirempasta, sekä pienemmän asunnon maalämpöön siirtymisestä, mikä selittää edullisen 2,5e/m2. Molemmissa kohteissa yhtiö kirjaa rahoitusvastikkeet yhtiön tuloksi, joten saan nekin vähentää suoraan verotuksessa. Molemmat asunnot on ostettu n. 30% omalla pääomalla, jolloin asunto itsessään kelpasi lainan vakuudeksi.

    Verojen jälkeen asunnoista jää minulle käteen yhteensä n. 580e/kk, mikäli yllättäviä kuluja ei tule. Lyhennän kuitenkin molempien asuntojen lainaa pankille yhteensä 850e/kk, eli omaa rahaa heitän kuukaudessa likoon n. 270e.

    Kyllähän lainan lyhennykset pyörisivät ilman omaakin lisäpanostusta, jolloin nykykoroilla laina aikaa olisi n. 10 vuotta jäljellä. Mutta tuon 270e oman lisäpanostamisen ansioista laina aikaa on jäljellä vain 6,5 vuotta. Ja todellisuudessa olen aina välillä tehnyt suurempiakin ylimääräisiä lyhennyksiä lainoihin.

    Olen siis ostanut ensimmäisen asunnon puhtaasti sijoitusmielessä ja toinen olisi saattanut jäädä ostamatta ilman oman asunnon kohdalle tullut laajamittaista julkisivuremonttia.

    Olen siis kahteen asuntoon sijoittanut vuokranantaja.
    Asuntoja en siis ole perinyt, tai emme ole niistä vaimon kanssa kasvaneet yli. Sijoittajaksikaan en itseäni oikein kuitenkaan tunne, koska pumppaan joka kuukausi omaa rahaa asuntoihin. Ja asunnot ovat kaksiota, eivät siis parhaita sijoituskohteita. Mutta toisaalta kaksiossa asuu yleensä kaksi vuokran maksajaa…. ja siten vuokran saaminen lienee turvatumpaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.