Vinkkejä vaikeuksien välttämiseksi

Vinkkejä vaikeuksien välttämiseksi

Vanhaa lastenlaulua mukaillen: ”Muista aina, vuokratessa, montaa vaaraa ompi eessä…”

Yksi vuokralaisistamme jätti tammi-helmikuun vuokrat maksamatta. Katsomme pääsääntöisesti kuukausittain vuokrat, mutta täytyy tunnustaa että tammikuussa se tuli tehtyä liian ylimalkaisesti. Kuin opetuksena meille, juuri silloin yhdeltä asukkaalta oli jäänyt velvollisuutensa maksamatta. Niinpä piti laittaa kovempaa panosta piippuun.

Helmikuun 18. päivä käärimme hihat ja ryhdyimme tekstiviestitse ja kirjeitse yhteydenpitoon kun emme saaneet asukasta soittamalla kiinni. Lähetimme vuokralaiselle kirjallisen varoituksen ja laskun vuokrista. Lisäksi polkaisimme käyntiin virallisen perinnän. Vuokranantajien jäsenetuna perinnän aloittaminen Suomen Perintätoimiston kautta käy helposti. Lähetimme sinne vain jäsennumeron, vuokrasopimuksen ja tiedot puuttuvista maksuista.

Viiden päivän radiohiljaisuuden jälkeen vuokralainen lähetti tekstiviestin ja lupasi hoitaa asian. Ystävällinen, mutta napakka kirjeemme tehosi. Puuttuvat vuokrat ja maaliskuunkin erä oli tilillä 6.3. Perintätoimiston kirje ei edes ehtinyt kolahtaa luukustaa, kun puuttuvat vuokrat oli jo maksettu.

Tästä episodista tuli mieleen muutama vinkki, jotka kannattaa huomioida jo sopimusta tehdessä.

  1. Tee vuokrasopimus kirjallisena, luonnollisesti nimmareiden kera.
  2. Tarkista vuokralaisen henkilöllisyys. Jos kysyt vain hetun, sen voi joku keksiäkin. Sellaistakin on tullut vastaan.
  3. Tarkista vuokratessa luottotiedot. (Yleensä tässä vaiheessa huomaa, jos hetu on keksitty).

Jos allekirjoitettu sopimus puuttuu, hetu on keksitty tai luottotiedoissa on paperitolkulla maksuhäiriömerkintöjä, perintä on yhtä hyödyllistä kuin veden kantaminen kaivoon.

 

4 Responses

  1. dosenttiMoppexx sanoo:

    Ensinnäkin on sanottava, että mainitussa tapauksessa vuokranantajalla oli näköjään todella hyvää onnea. Jos vuokralainen ei maksa, häädön saaminen kestää yleensä noin 5-8 kuukautta, minkä jälkeen asunto on monesti isonkin remontin tarpeessa. Mistään vuokranmaksusta ei tietenkään ole tietoakaan, ja jokainen toimenpide vain lisää vuokranantajan kustannustaakkaa. Lisäksi asunnon vapautuminen vuokrattavaksi saattaa osua sellaiseen huonoon vuodenaikaan, että uuden vuokralaisen löytyminen vie useitakin kuukausia.
    Yhtenä ääritapauksena, mutta todellisena sellaisena, mainittakoon tapaus, jossa ulkopuolinen henkilö oli saanut haltuunsa asunnon avaimen ja sitten kantanut tavaransa asuntoon sisään. Hän väitti sopineensa suullisesti omistajan kanssa asunnon vuokraamisesta. Kun omistaja ei voinut muuta todistaa, ei asukasta voinut poistaa poliisin virka-avulla, vaan hänelle täytyi hankkia häätö maksamattomien vuokrien vuoksi. Toimenpide kesti yli puoli vuotta, maksoi jonkin verran eikä ”vuokralainen” maksanut tietenkään kertaakaan mitään. Huoneisto piti remontoida.
    Maksuhäiriömerkintä on tietenkin yksi ilmaisija vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Sen saa kuka tahansa selville netin kautta noin kympillä. Toinen ilmaisija on se, että vuokralainen ei saa laajaa kotivakuutusta (joka vuokranantajan pitää ehdottomasti aina vaatia): yleensä vakuutusyhtiöt eivät anna vakuutusta maksuhäiriöiselle.
    Se, ettei vuokraamisen hetkellä ole maksuhäiriötä, ei takaa tulevaisuudesta juuri mitään. Miksei:
    1. On mahdollista, että aiemmat velkojat eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin, koska he ovat nähneet velallisen aseman maksajana mahdottomaksi. Kun ei ole tuomiota, ei ole maksuhäiriömerkintääkään. Täten hyvinkin velkaantunut henkilö voi paperilta katsoen olla aivan luottohäiriötön.
    2. Toiseksi, vuokralainen voi velkaantua vuokrasuhteen alettua ja saada vasta silloin maksuhäiriömerkinnän. Tämän vuoksi kannattaa vuokrasopimuksessa vaatia, että vuokralaisella on laaja kotivakuutus ja että hän näyttää todisteen siitä esim. vuosittain. Monesti vakuutusyhtiö pitää näin huolta siitä, että vuokralainen ei ole maksuhäiriöinen, mutta tämä ei suinkaan ole varmaa. Jos vakuutusta vaaditaan vuokrasopimuksessa, on mahdollista, että vakuutuksen puuttuminen riittää sopimuksen irtisanomisperusteeksi. Sen sijaan purkuperusteeksi se ei riitä.
    3. Kolmanneksi, luottohäiriöttömyys ei takaa maksukykyä tulevaisuudessa. Vuokralainen hoitaa asiansa, mutta rahat eivät vain riitä vuokranmaksuun. Tietysti tällöin hän voisi saada toimeentulotukea, mutta kaikki eivät halua sitä, vaan ohjaavat maksamattomuusongelman vuokranantajan ongelmaksi. Ts. vaikka vuokrat ovat maksamatta ja toimeentulotukea olisi saatavana, sitä ei haeta. Tämäkin on tullut koettua ja vuokranantajana kärsittyä.
    4. Neljänneksi, vuokralainen voi aiheuttaa suurenkin vahingon huoneistolle, talolle ja muiden asukkaiden ja osakkaiden omaisuudelle. Talolla on yleensä kiinteistövakuutus, joka omavastuuta lukuunottamatta kattaa rahallisen vahingon. Kotivakuutus kattaa, jos hyvin käy, ainakin merkittävän osan huoneistolle aiheutuneesta vahingosta. Sen sijaan se ei yleensä kata vuokraustoiminnan keskeytyksestä aiheutuvaa vahinkoa. Kolmas ryhmä, nimittäin muut talon asukkaat ja yhtiön osakkaat ovat todella huonossa asemassa. Kun vuokralainen aiheuttaa heille vahinkoa (esim. toisessa huoneistossa olevat tavarat palavat tai kastuvat taikka huoneisto on asumiskelvoton kuukausienkin ajan), ei vuokralaisen ottama kotivakuutus tule avuksi eikä myöskään taloyhtiön kiinteistövakuutus ulotu siihen. – Vuokralaisen maksuhäiriöttömyydestä vuokrasuhteen alkamisen aikaan ei ole tämän kannalta merkitystä.

  2. Sari sanoo:

    Hyvät pointit. Lisäksi kannattaa muistaa, että vuokravakuudella ei saa antaa kuitata vuokria vaan vakuuden tulee olla voimassa koko vuokrasuhteen ajan. Itse ostin juuri yksiön, jossa myyjä onneksi sai heivattua ulos vuokralaisen, joka oli käyttänyt kahden kk vakuuden vuokranmaksuun. Onneksi pääsin tilanteesta eroon juuri ennen kaupan tekoa.

    • dosenttiMoppexx sanoo:

      Sarin kommenttiin haluan vielä esittää erään täsmennyksen. Termiä “vuokravakuus” ei laki tunne, ja siksi on hyvin epävarmaa, miten tuomioistuin tulkitsisi sen riitatilanteessa. On mahdollista, että sitä pidettäisiin vakuutena vain maksamattomien vuokrien osalta, muttei siis esimerkiksi huoneistolle aiheutettujen vaurioiden korjaamiseksi. Termin tulkinta on eri lähteissä ollut täysin vakiintumaton.
      Sen sijaan AHVL tuntee termin “vakuus”. Vakuus soveltuu kaikenlaisten vuokranantajalle aiheutuvien menetysten ja saamatta jääneiden vuokrien kattamiseksi. Siispä tulisi aina käyttää termiä “vakuus” eikä koskaan termejä “vuokravakuus”, “vuokratakuu”, “takuuvuokra” tms.

      • Sari sanoo:

        Hyvä tarkennus! Juuri noin se onkin sopimuksissani eli sana on pelkkä vakuus. Sopparia käydessä läpi vielä avaan asiaa vuokralaiselle korostamalla, että vakuutta ei saa käyttää mihinkään esim. Vuokranmaksuun vaan sen on oltava voimassa koko sopimuksen ajan. Myös asunnon myyntitilanteessa ostajan ei pidä hyväksyä sellaista sopimusta hänelle siirtyväksi, jossa vakuus on käytetty, koska säädösten ja sopimuksen mukaan sen pitää olla voimassa. Tähän vedoten pääsin myyjän ja välittäjän toimesta eroon vuokralaisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.